Antabus.fi

 

Antabus kroonisen alkoholismin hoidossa

Antabus eli disulfiraami on lääke, jota käytetään tukemaan kroonisen alkoholismin hoitoa: antabus aiheuttaa hetkellisen yliherkkyden alkoholia kohtaan.  Disulfiraamia markkinoidaan kauppanimellä Antabus, joka on myös sen arkikäyttöön yleistynyt nimi.

Normaalisti alkoholi hajotetaan maksassa entsyymin avulla myrkylliseksi asetaldehydiksi, jonka edelleen entsyymi nimeltä asetaldehydidehydrogenaasi muuntaa vaarattomaksi etikkahapoksi. Antabus estää tämän jälkimmäisen reaktion, mistä seuraa, että antabusta käytettäessä alkoholin nauttimisen jälkeen veressä saattaa olla 5-10 kertaa korkeampi asetaldehydipitoisuus kuin ilman antabusta. Koska asetaldehydi on yksi krapulan merkittävistä syistä, antabuksen käyttö saa aikaan huomattavan epämiellyttävän reaktion mikäli henkilö nauttii alkoholia. Noin 5-10 minuuttia alkoholin oton jälkeen antabusta käyttävä henkilö kokee ankaran krapulan oireita, jotka kestävät puolesta tunnista useisiin tunteihin. Oireisiin kuuluu ihon punoittaminen, sydämen sykkeen kiihtyminen, hengästyneisyys, pahoinvointi ja oksentelu.

Antabusta ei pitäisi ottaa, jos alkoholia on nautittu viimeisen 12 tunnin aikana. Antabukselle ei ole vasta-ainetta. Disulfiraami poistuu elimistöstä hitaasti, joten sen yhteisvaikutus alkoholin kanssa saattaa ilmentyä jopa 2 viikkoa disulfiraamin käytön lopettamisesta.

Huom. Tällä sivustolla annetaan ainoastaan yleistietoutta Antabuksesta. Sivusto ei ole tarkoitettu potilasohjeeksi tai lääketieteelliseksi hakuteokseksi. Noudata aina lääkärin ohjeita

Annostus

Poretabletin annetaan hajota puoleen lasilliseen vettä (noin 100 ml) juuri ennen käyttöä. Sekoitetaan ja nautitaan välittömästi. Aloitushoito alkoholiriippuvuuden ja kroonisen alkoholismin hoitoon: 800 mg/vrk 2-3 vuorokauden ajan. Ylläpitohoitoon 100-200 mg/vrk tai 400-800 mg kahdesti viikossa. Hoidon onnistumisen kannalta suositellaan tablettien ottamista heti aamulla.

Sivuvaikutukset

Yleisiä sivuvaikutuksia ovat uneliaisuus, väsymys, päänsärky, pahanhajuinen hengitys, makuaistin häiriöt. Toisinaan tavataan maksaentsyymien nousua. Harvinaisempia sivuvaikutuksia ei tässä listata.



Vaaralliset yhteisvaikutukset

Antabuksella on useita yhteisvaikutuksia maksassa sytokromi P450 -entsyymin välityksellä hajoavien lääkeaineiden kanssa.  Se voi voimistaa antikoagulaatiohoitojen (kuten Marevan) vaikutusta. Lisäksi jotkin depressiolääkkeet, epilepsialääkkeet ja unilääkkeet kuuluvat yhteisvaikutusten piiriin. Tietyt antibiootit voivat aiheuttaa antabuksen kanssa otettuna sekavuustiloja. Antabuksella voi olla muitakin yhteisvaikutuksia, ja käytöstä on aina neuvoteltava lääkärin kanssa.

Historia

Lääkkeen toiminta löydettiin sattumalta vuonna 1948 Tanskassa, keksinnön tekivät tutkijat Erik Jacobsen ja Jens Hald. Aineella oli tarkoitus hoitaa loistauteja; työntekijät, jotka kokeilivat itse lääkettä, ilmoittivat ankarista oireista alkoholin nauttimisen jälkeen.

Kemialliset ominaisuudet

Disulfiraami
Systemaattinen nimi (IUPAC):
1-(diethylthiocarbamoyldisulfanyl)- N,N-diethyl-methanethioamide
Tunnisteet
CAS:n numero     97-77-8
ATC-koodi     N07 BB01 P03 AA04
PubChem     3117
DrugBank     APRD00767
Kaava     C10H20N2S4
Molekyylipaino     296.543 g/mol
Eliminaation puoliintumisaika     60-120 tuntia



Antabus-aiheisia uutisia: